Tällä kertaa vuorossa on pakottaa tori.fi:t, huuto.netit ja vastaavat alustat vasikoimaan kaupankäyti viranomaisille verotusta varten. Lain alullepanijana jälleen kukas muukaan kuin EU.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/179b11f5-d6c3-40ee-a4bb-2d303bc03ffa
Myytkö netissä paljon tavaraa? Tätä kautta siitä menee pian tieto verottajalle – Katso tästä eurorajat
Uusi EU-direktiivi määrää yritykset ilmoittamaan verottajalle ne palvelut ja myynnit, jotka on välitetty yrityksen digitaalisen alustan kautta.
EU-direktiivi (DAC7) koskee tavaramyyntiä, kiinteän omaisuuden vuokrausta, liikennevälineen vuokrausta ja henkilökohtaista palvelua.
Direktiivi laajentaa jatkossa satojen yritysten tiedonantovelvollisuutta. Tiedot tältä vuodelta tulee ilmoittaa Verohallintoon jo ensi tammikuun loppuun mennessä.
Uuden lain mukaan niin sanotun alustaoperaattorin tulee ilmoittaa tiedot niistä yrityksistä ja yksityishenkilöistä, jotka ovat saaneet tuloja digitaalisen alustan kautta kalenterivuoden aikana tehdyistä myynneistä ja vuokrauksista.
Alustaoperaattorit ovat yrityksiä, jotka tarjoavat palvelujen tai tavaroiden myymiseen taikka kiinteän omaisuuden tai liikennevälineiden vuokraamiseen tarkoitetun alustan, kuten verkkosivuston, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Elina Väinölä.
Väinölän mukaan direktiivimuutos koskee arviolta joitain satoja yrityksiä Suomessa. Verohallinto neuvoo tarvittaessa yrityksiä selvittämään, koskeeko muutos niitä.
– Vaikka Verohallinto ei voi ratkaisua yrityksen puolesta tehdä eikä meillä ole tähän liittyen ennakkoratkaisumenettelyä, koska kyseessä on sivullisen tiedonantovelvollisuus, totta kai neuvomme yrityksiä niin paljon kuin mahdollista ratkaisun tekemisessä, Väinölä sanoo.
”Ei kovin helppo tulkintakysymys”
Verohallinnon sivuilla on syventävä vero-ohje, josta löytyy ratkaisukaavio avuksi yrityksille.
Verohallinto on myös pyrkinyt tunnistamaan yrityksiä, joita muutos koskee ja antanut niille infoa.
Tiedonantovelvollisuus koskee Väinölän mukaan alustoja, joissa operaattorilla on tiedossa, että myynti on tapahtunut alustan kautta sekä tieto osapuolten sopimasta myyntihinnasta.
– Tämä ei ole ollut kovin helppo tulkintakysymys meillekään, koska yrityksillä on hyvin paljon erilaisia toimintamalleja, Väinölä kertoo.
Esimerkiksi pelkät mainossivustot tai sivustot, jotka ohjaavat ostajan eteenpäin toiselle sivustolle kaupantekoon, eivät ole uuden lain tarkoittamia alustoja.
Suomen esimerkit
Väinölän mukaan EU-direktiivi koskee tavaramyyntiä, kiinteän omaisuuden vuokrausta, liikennevälineen vuokrausta ja henkilökohtaista palvelua. Kaksi viimeistä ovat Väinölän mukaan laajoja käsitteitä ja osin tulkinnanvaraisia.
– Henkilökohtaisen palvelun pitäisi perustua palvelun ostajan räätälöityyn pyyntöön, joten esimerkiksi bussilipun ostaminen tiettyyn aikaan kulkevalle bussireitille tai lipun ostaminen teatteriesitykseen eivät ole lain tarkoittamia henkilökohtaisia palveluita.
Suomessa alustaoperaattoreita voivat Väinölän mukaan olla esimerkiksi sivustot, joissa myyjät tarjoavat mökkejä vuokralle tai myyvät esimerkiksi koiranhoitopalveluita.
– On huomattu, että näitä tuloja jää paljon ilmoittamatta. Yritykselle ja varsinkin yksityishenkilölle voi olla haasteellista ymmärtää, kuuluuko tällaiset tulot ilmoittaa ja miten. Nyt yritetään varmistaa se, että kaikille myyjille ja operaattoriyrityksille on reilu pelikenttä toimia, Väinölä kertoo direktiivin taustoista.
Jos alustaoperaattori ilmoittaa tiedot myöhässä tai ei ollenkaan, seurauksena voi olla sivullisilmoittajan laiminlyöntimaksu. Pienin maksu on 100 euroa.
Voi vaatia yritykseltä uudistuksia
Kaikki alustalla toimivat myyjät ja niiden asuinvaltiot pitää jatkossa tunnistaa ja ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle.
– Verohallinnon tulee lähettää tiedot kansainvälisen tiedonvaihdon kautta muihin EU-valtioihin, jos suomalaisilla alustoilla on muissa EU-maissa asuvia myyjiä taikka jos kiinteää omaisuutta on tarjottu vuokralle muussa EU-maassa.
Jos yrityksellä ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista, jolla my